Taustateksti:
Harvan elämä on pelkkää menestystä. Menetykset ja monenlaiset kriisit sen sijaan ovat tuttuja useimmille. Olipa kyseessä millainen elämänkoettelemus tahansa, sitä on työstettävä, jotta siitä voi toipua ja sen kanssa oppii elämään. Kriisit tulevat aina kutsumatta, mutta suostumalla ottamaan ne vastaan, selviytyminen on mahdollista.
Sen todistavat tämän kirjan viisitoista tarinaa, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Tapaukset kerrotaan lyhyesti kirjeissä, joita Seppo Laakso on saanut eri ikäisiltä ihmisiltä eri puolilta maata. Kirjeissä kuvataan mm. ikäkauteen, ihmissuhteisiin, terveyteen, ikäkauteen, ihmissuhteisiin, terveyteen, onnettomuuksiin, työelämään ja elämättömään elämään liittyviä kriisejä. Kirjoittaja kommentoi kirjeitä ja vastaa kirjoittajille myötäeläen, ihmisenä ihmiselle. Hänen jatkokysymyksensä ja pohdintansa antavat tukea ja lohtua lukijalle, joka voi löytää kertomuksista yhtymäkohtia omiin kipeisiin kokemuksiinsa.
Seppo Laakso, s. 1956, toimii johtavana diakonina Nurmijärven seurakunnassa. Hän on koulutukseltaan seurakunta...........................
Taustateksti kertoo paljon tästä kirjasta ja sen vuoksi tämän lainasinkin. Paljon oli hyviä tarinoita elävästä elämästä, mutta silti koin kirjan jotenkin kovin raskaaksi. Luin kirjaa useassa osassa, mutta silti jätin kirjan kesken. Ehkä minun mieleni ei kaipaa tällä hetkellä tällaista tekstiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti